Perilla!

4 paivan ja kuuden lentokentan jalkeen paastiin vihdoin eilen Aucklandiin. Oli aika nastaa dallaa terminaalista paskasena auringonpaisteeseen, voittajafiilis! Kelataan siis pikasesti siirtyminen tanne aurinkoon. Lontoossa oltiin joskus puolen yon aikaan eika siis lahetty ettimaan mitaan hostellia vaan makuupussiin kylmasti paa kiinni lentokentan lattiaan. Sen verran hassakkaa oli kuitenki lapi yon ettei nukkumisesta tullu juuri mitaan. Hienoo oli ku kaks vierasta kundia alko potkimaan palloo vieressa je herkisteli kuinka vaikeeta on asuu ulkomaalaisena vieraassa maassa. Jossain vaiheessa puhe siirty luonnollisesti sitten muistelemaan Mestarien liigan legendaarista finaalia vuodelta 1999 ja Ole Gunnar Solskjarin kikkaroita... On se vaan hieno asia tuo jalkapallo. Samoilla silmilla lahdettiin aamulla kohti Lontoota, joka vastas kyl ihan taysin mielikuvien Britteja. Harmaata ja sateista. Rinkat selassa kierrettiin se mita jaksettiin ja paineltiin Heathrowlle goisaamaan ennen uutta lentoa.



Ainoot vapaat penkit lentokentalta loydettiin vessojen vieressa. Paikka osottautuki iha mahtavaks, oli lammin, rauhallista ja pysty pelaa korttia seka lueskelee. Siina se nelja tuntia meniki iha rattosasti, kunnes paastiin terminaalipuolelle jatkamaan maijaa. Hajuvesiostoksien ja rasvasen brittiruoan jalkeen paastiinki koneeseen kohti Bangkokia. Koneeseen paastya, Sakke paas vihdoin toteamaan urbaanit legendat lentokoneen telkkarista todeksi. Voi sita pikkupojan riemua. Matkan edetessa hymy alko hyytymaan, kun Sakke huomas ettei se toiminutkaan kunnolla. Onneks nappia painamalla sai olutta, ilmaiseksi:)



Pikanen pysahdys Bangokin lentokentalla, jonka ainooksi muistikuvaksi jaikin se kuinka Lontoosta ostettu dodo(ei se lintu) jai vartijoiden haaviin. Lyhyt ika silla Bossilla, kaks suihkasuu Heathrown vessassa. No, meillehan luvattiin etta pelit ja vempeleet ois kunnossa ku lahettiin kohti Sydneya. No ei se ihan niinkaan mennyt. Onneksi bissenappi toimi tasaisen varmasti. Sydneyn lentokentta sai melkeen jo pomppimaan innosta ku ikkunasta naky kaupungin silhuetti ja lite kentta oli jossain siina tyynenvaltameren rannalla. Muutaman tunnin odottelun ja smoothien jalkeen jatkettiin kohti viimesta lentoa ja Uutta-Seelantia. Koneessa tayteltiinkin sitten maahanmuuttoviranomaisille lappuja ja pohdittiin mita kaikkee saadaankaan tuoda tanne, naakun nyt tykkaa olla siita vahan tarkkoja. Valtyttiin linnareissulta viime hetkella ku dumpattiin pirkkamandariinit roskikseen just ennen tarkastuksia, joten vapaalla jalalla ja kaidalla tiella tallataan edelleen.