Sydney

Taalla taas! Paas pikkasen venahtamaan toi kirjoitustauko odotettua pidemmaks. Sydney oli tays nahtavaa ja koettavaa, joten tuli juostua paikasta toiseen. Toivottavasti muistan edes osan kaikesta tapahtuneesta. Viime viikko vierahti pienessa kylapahasessa nimelta Coffs Harbour, jossa ei uskallettu kayttaa kallista nettia blogijupinoihin. Koitettiin raapustaa paperilleki vahan ylos mainitsemisen arvoisia juttuja mut saas naha millanen sekametelisoppa tasta viel syntyy.

Toinen viikko Sydneyssa oli alkamassa ja ensimmaiset kolme paivaa taidettiin viettaa hyvin pitkalti rannalla. Laheinen rantsu, Bondi, oli iha taydellinen paikka ja sijaitsi puolen tunnin paassa hostellilta. Keskiviikkona paatettiin harrastaa myos vahan liikkuntaa, joten otettiin bussi kauemmalle rannalle ja kaveltiin sielta noi (5-6km) Bondille. Ihania rantoja, huikeita kukkuloita ja ihan aarettoman kokonen hautausmaa! "Rantapolku" oli rempassa ja jouduttiin kavelemaan eraan hautausmaan lapi. Oli vahan ehka ahistavaa ja Sakkeeki rupes nolottamaan kavely hautojen keskella ilman paitaa. Silleki tontille ois saanu rakennettua kymmenia miljoonien arvosia kamppia. Selvittiin kavelysta ja paatettiin heittaa kaikki kamat lokeroon talteen ja suunnattiin aaltoihin leikkimaan. Ollaan molemmat iha 5 vuotiaan tasolla ku paastaan mereen hyppimaan isoihin aaltoihin:)

Torstaina kaytiin Ranskan elokuvafestareilla ja katottiin komedia nimelta Disco. Se oli Saturday Night Feverin tapanen kevyt ja hupaisa leffa. Ilta oli siis erittain rentouttava.
Perjantaina lahdettiin Suvin ja Jessican kanssa junalla kohti sinisia vuoria (Blue Mountains). Kahden tunnin junamatkan jalkeen paatettiin ettei kauteta rahaa mihinkaa kieroajeluihin sun muihin turistirahastuksiin vaa suunnattiin kavellen kolmen siskon luo (Three sisters). Infosta ostettiin kartta ja valittiin vaha rankempi kavelyreitti. Alkulammittelyna oli kevyet 1000 askelta suoraan alaspain. Tasaselle maaperalle paastya kaikkien jalat tarisi, mutta vuorossa oli helpompi osuus. Parin kilometrin pitunen osuus sademetsassa oli lepposaa, kunnes tajuttiin etta edessa oli viela sama maara rappuja, talla kertaa ylospain! Hirveen puuskutuksen jalkeen istahettiin nakoalapaikalle syomaan evaita ja huilaamaan. Oli kylla rankin retki tahan mennessa! Ajateltiin etta ton kavelyn jalkeen ollaan kylla ansaittu jatskit, mutta koko kylassa ei myyty jaateloa. Hitto et kirottiin se kylapahanen, mutta loydettiin paikka josta sai ihania smootheja. Nam. En tieda saatiinks me kaikki auringonpistos vai joku otokan purema, mutta kaikki nauro koko junamatkan kotiin. Tai oikeestaa me rakatettiin!:) Valil tuntu ettei saanu ees happee ku nauratti vaa nii kovasti. Syyta en kylla muista:) Junassa tehtiin myos loistopaatos et lahetaan ulos. Onneks tehtiin se jo junassa, koska muuten porukkaa ois jaany vaa lusmuilemaan kampille. Treffit keskusasemalla ja siita Newtowniin muutamille. Hauska ilta/yo ja taxilla kotiin. Aamulla herailtiin puolenpaivan aikoihin ja suunnattiin laheisille Paddingtonin markkinoille. Hirveesti oli kraasaa ja tavaraa, kaiken sen keskelta bongattiin vanha japanilainen hippi, joka oli aikoinaan asunu Suomessa ja kayny Ruisrockissa:) Vaikka oliki asunu Suomessa ni ei paadytty ostamaan silta pullonkorkiesta tehtyja korvakoruja tai kaulakoruja. Kohta bongattiin katos, jossa myytiin Marimekon kankaista tehtyja mekkoja. Mekot ei kuitenkaan olleet Marimekon vaan jonkun paikallisen kasityolaisen, kait. Vaikka katalogissa olikin merkinta Merimekosta, kylla, Merimekosta, ei mekot tainneet olla ihan laillisia. Markkinoilla kiertelyn jalkeen paatettiin lahtea suomiporukalla Ikeaan. Me, Suvi ja Laura suunnattiin taas keskusasemalle ja otettiin juna kaupungin ulkopuolelle. Tulevista lihapullista ja karkeista innostuneina otetiin kuitenkin vaara juna ja eksyttiin jonneki ei niin kivalle seudulle. Asemalla tormattiin kuitenkin suomea puhuvaan mieheen, jonka ex-vaimo ja lapset asuu Salossa. Ite se oli asunu siella noin 7 vuotta ja vuoden Herttoniemessa. Helsinki oli kuulemma liian masentava kaupunki, joten se muutti Ausseihin tyoskennellakseen veljensa firmassa. Vihdoin paastiin oikeaan junaan ja Ikeaki haamotti edessa. Lihapulla-annosten jalkeen paatettiin kiertaa koko kauppa lapi esittelyhuoneesta toiseen ja vihdoin paastiin odotetulle keittioosastolle. Kun vihdoin loydettiin juustohoylahylly, ne oli loppuunmyyty! Mite voiki arsyttaa joku pikkujuttu noin paljon. Masennusta ei kuitenkaa kauaa kestany ku suunnattiin kohti Maraboun hyllyja. Kaikki kahmi suklaata, karkkeja, nakkileipaa ym mukaansa minka jakso kantaa suut hymyssa. Paivan kuitenkin kruunas ku kaytiin viereisessa keittiokaupassa ja hyllyssa roikku rakas juustohoyla! Voi sita onnen maaraa:)
Sunnuntai pyhitettiin kokonaan rantsulle, vaikka pilvet koittiki vaha hairita. Viimenen yo ja bussiin nukkumaan..